Löytyi. :) Kaksi Novitaa vuodelta -97. Aika moni noista vanhoista langoista on jo hävinnyt markkinoilta aikoja sitten, mutta olihan noissa lehdissä toki vielä ohjeita Nallelle, 7 veljekselle ja Tennesseelle. Ja vielä ihan ajattomia malleja käytettäväksi vielä nykyäänkin. :) On vissiin vain vaatteet tiukentuneet reilussa 10 vuodessa, sillä nykyisistä lehdistä pitää tehdä itselleni aina M-koko, mutta noissa lehdissä on puseroiden vartalonympärys niin iso, että minulle riittäisi keveästi S-koko. Pukeuduimmeko me tosiaan 10 vuotta sitten säkkiin? ;)

Melkein jo ehdin hihkaista, että tuo Novita 2/97 olisi ollut juuri se lehti, josta neuloin aikanaan hääpukuni Novita Brilla -langasta. Mutta ei ollut sama lehti, vaikka tuossakin lehdessä oli samantyylisiä juhlaneuleita. Olisikohan ollut sitten vuodelta -98 tai -99 se lehti, hankala muistaa, kun en ole mihinkään laittanut sitä ylös ja kirjastosta sen lehden silloin lainasin. Vuonna -99 sen puvun tosiaan itselleni tein, ja vaikka kevätnumerosta ohjeen löysin, niin talvihäihin sen tikutin, pidensin vain kotelomekon helmaa minimittaisesta nilkkaan ylettyväksi ja virkkasin boleroon pitkät hihat. Olisi kiva löytää tuo lehti vielä jostain, ei sillä, että olisin uudestaan naimisiin menossa, mutta ihan vain muistoksi. :) Pitänee kierrellä kierrätyskeskuksessa useamminkin, jos sattuisi tuo lehti löytymään. :)

Olen tässä katsellut Oulu-opiston ja Oulun kansalaisopiston kurssiesitteitä vähän sillä silmällä, josko löytyisi jokin kiva kurssi tälle syksylle. Aiempina syksyinähän on ollut se ongelma, että olen ollut aina iltatöissä, ja kunhan tässä jossain vaiheessa taas työelämään palailen, niin iltatyötähän se taas tulee olemaan. Nyt olisi siis hyvä sauma lähteä johonkin kurssille, mutta vielä vähän hirvittää jättää vauva yksin kotiin, tai siis ei yksin mutta ilman maitobaaria. :D Voi olla, etten ainakaan käsityökursseille ole nyt menossa, mutta muutaman liikunta/terveys/hyvinvointi-kurssin olen bongannut. Ainakin yhteen jumppaan aion mennä kevätlukukaudella, mutten nyt vielä syksyllä. Mieli tekisi alkaa opiskella lisää kieliäkin, olen nimittäin niin usein viime aikoina eksynyt ranskankielisille ristipistosivustoille (kiitos Oupsin tytöille! ;) ), että on ihan tosissaan harmittanut, etten ottanut sitä D-ranskaa lukiossa. Siellä lukiossa nimittäin alkoi silloin ranskan opetus, kun olin 2. tai 3. luokalla, eli mukaan olisi vielä päässyt, mutta kun ne ranskan tunnit olivat yhtä aikaa C-saksan tuntien kanssa, niin olisi pitänyt sompailla luokasta toiseen. Jotkut kaverit tekivät niin, mutta minulla oli täysi työ pysyä siinä saksan opetuksessa mukana, niin en jaksanut alkaa moiseen. No, jos en nyt tänä syksynä mene ranskan kurssille, niin ehkä vielä joskus tulevaisuudessa... ja maalaustakin olisi joskus kiva opetella.

Mutta yksi juttu on kyllä, minkä melkein olen ajatellut toteuttaa. Olen nimittäin aina etsiskellyt noista opistojen tarjonnoista kudontakursseja, ja Oulu-opistossa olisikin siihen mahdollisuus. Voisi joko ilmoittautua kuukauden mittaiselle kurssille, jolloin voi käydä kutomassa kangaspuilla kolmena päivänä viikossa neljän viikon ajan. Tai sitten voi käydä kutomassa omaan tahtiin valmiisiin loimiin ilman mitään kurssia. Soittelin juuri lisätietoja asiasta, ja kuulemma se kutominen maksaa 2,5 e/päivä + loimista ja kuteista eri maksut. Minähän kudoin aikanaan lukion asuntolakämppääni kaksi mattoa parissa päivässä, ja sitä ennen ala-asteella kudoin poppanaliinan; silloin koulun käsityötunneilla käytiin ihan ne loimetkin luomassa ja meidän äidit kaiketi olivat sitten opettajan kaverina laittamassa loimia puihin. Silloin sai välitunnillakin käydä kutomassa poppanaa se, kenellä oli poppana kulloinkin kesken. :) Oikeastaan eilen illalla, kun lueskelin Villilangan blogia, sain lopullisen kipinän tuohon kutomishommaan. Jos edes jotain voisin kutoa tänä syksynä tai talvena. Liina voisi olla kyllä kiva... :) En vain oikein puhelimessa saanut selkeää kuvaa, mitä kaikkea on mahdollista kutoa siellä kudontapisteessä, mutta ajattelin käydä jonain päivänä katsomassa, jos sieltä saisi jonkin inspiraation. Kuuletti olevan vain kovasti vihreää heillä loimissa, ja meillä ei ole kodissa mitään vihreää. Että ei kait tämä innostus nyt siihen vihreään kaadu? Voi, kun olisi itsellä tilaa kangaspuille, äidillähän ne on ihan joutilaana varastossa...

Tai sitten keskityn nyt näihin meneillä oleviin käsitöihin, on näissäkin kyllä riittävästi puuhaa... ;)

Eihän se 13 grammaa kirjavaa olisi riittänyt mihinkään, joten sille piti arpoa pari, ja arvonnassa onnettaren suosikiksi pääsi keltainen Bambino. Tuli tosi sekavan näköistä, mutta sen osasin jo arvatakin, joten en valinnut mitään monimutkaista mallia tähän. Mallin valinnassa arpaonni suosi Eeva Haaviston Sata kansanomaista kuviokudinmallia (ei sitten Eeva viitsinyt yhtään pidempää nimeä kirjalleen keksiä? ;) ) -kirjan mallia nro 1. Simppeliäkin simppelimpi, tuollaisia "shakkiruutuja" on tuo mallikuvio, josta ei kyllä saa näissä lapasissa oikein selvää. No, pääasia on, että lämmittävät pikkuisia kätösiä. :)

Vauvanlapaset mahtunevat noin 80-90 cm vauvalle - paitsi että eihän sen kokoinen ole enää mikään vauva vaan taapero... Joka tapauksessa toivon, että nämä päätyvät samalle vauvalle/taaperolle kuin se myssykin. :) Bambino-lankoja kului näihin yhteensä 22 grammaa, 2 mm puikoilla väännettynä.

Ja sitä kirjavaa lankaa jäi sellainen vajaa gramman nöttönen, mihinkähän hyväntekeväisyysjuttuun sen upottaisi...?

Viime perjantainahan nämä jo valmistuivat, mutta en ole aiemmin jaksanut näitä blogata. Niin ja yllätys, yllätys - puikoilla on ollut perjantai-illasta asti jälleen Bambinoja ja malli tempaistu kirjasta, jonka nimeä en kyllä toista kertaa samaan postaukseen ala kirjoittaa. ;) Yritän saada ne ennen ensi sunnuntain neuletapaamista valmiiksi, jotta saan luovuttaa hyväntekeväisyysneuleet eteenpäin. Venla-avullehan me OuNen tytöt näitä teemme.

Paketti oli niin muhkea, että alkoi melkein nolottaa, kun itse sujautin tänään sellaisen ihan pikkuisen kirjekuoren postilaatikkoon... Ja kyllä oli muhkea sisältökin paketilla! Muistivihko, kortti, ja ihan valtavan iso kangas luonnonvalkoista pellavaa! Tuosta pellavasta saisi vaikka kaitaliinan ruokapöydälle, se on siis oikeasti iso palanen! :)

Maata näkyvissä! Kuva otettu lautalla melko pian mantereelta lähdön jälkeen. Tuolla se luoto siintää vielä kaukana... Tässä vaiheessa on vielä tosi selkeä sää, mutta...

Tykkään ihan hirveästi näistä mallikirjoista, joissa on pieniä ristipistoaiheita, just sopivia kortteihin tai vaikka pikkutauluihin. Muutaman DMC:n mallikirjasen oon itselleni ostanut, mutta tätä kirjaa olen tietysti himoinnut kaikista eniten. :) Ajatelkaa, koko kirja täynnä musiikkiaiheisia malleja! :) Suurin osa on ihan eri soittimien kuvia, ja vaikka niitä on tosi paljon tässä kirjassa, niin jäinpäs vielä kaipaamaan urkujen ristipistomallia. Tosin yhdessä Dianan kirjontamallit -lehdessä on yksi urkujen malli ja sen olen pistellytkin kaverille korttiin, mutta eipä haittaisi, jos niitä jossain olisi lisää. Mutta oli tässä niin paljon kaikkea muutakin ihanaa, että pisteltävää varmasti riittää taas loppuelämäksi. :)